Tiistai ja keskiviikko oli tenttipäiviä. Tentit oli siihen nähden helppoja etten valmistautunut niihin millään tavalla. Kysymykset oli lähinnä yleistietoon pohjautuvia ja niiden vastaukset omia mielipiteitä tai mielikuvituksen tuotoksia. Tiistai-iltana vietettiin pienimuotoisesti yhden vaihtarin syntymäpäiviä kakun merkeissä. Kakku heinoin koskaan näkemäni. Siinä oli taiteiltuna päälle lasten elokuvan Nemo ja merimaisema. Kakku ei kyllä maistunut oikeen miltään ja koostumus oli kuin suomalaisessa kuivakakussa mutta ulkonäkö korvasi paljon puuttuvaa makua. Keskiviikkona käytiin leffassa katsomassa Vantage point (suosittelen!). Tällä kertaa kokeiltiin niitä parhaimpia istuimia, jotka osoittautui aivan mahtaviksi sillä leffan jälkeen olis halunnut jäädä nukkumaan niihin. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että 6€ on tämän kaltaisesta luksuksesta hiukan liikaa ja huonommatkin penkit kelpaavat mainiosti. Huonointa luokkaa kokeiltiinkin sitten jo lauantaina, kun tylsistyneinä hakeuduimme taas  teatteriin. Tällä kertaa käytiin katsomassa Street kings, jonka aikana tylsistyin täysin ja odottelin lähinnä elokuvan loppua.


1464080.jpg

Leffassa ^^

Uuden vuoden juhlintaa päästiin koemaistamaan torstaiaamuna koululla järjestetyssä juhlassa. Juhlan kulku oli sellainen, että ensin katselimme kun kymmenen munkkia söi aamupalaa katsomon edessä. Munkkien ruokailtua siirryttiiin ulos, jossa ihmiset järjestäytyivät riveiksi lahjoinensa. Järjestäytymisen jälkeen munkit kulkivat ihmisten ohi patojen kanssa, jonne juhlijat sitten laittoivat lajoiksi munkeille tarkoitettua ruokaa sekä kukkia. Lahjusten määrä ei ollut todellakaan mitään pientä vaan jokaisen lahjanantajan jälkeen pata piti tyhjentää, jotta sinne sopisi lisää. Munkkien lahjonnan jälkeen munkit poistuivat juhlapaikalta ja juhlijat kiersivät talon kolme kertaa tanssien, kastellen sekä talkitsien toisiaan. Kierrosten jälkeen siirryttiin sisätiloihin jossa mentiin jonoon odottamaan vuoroa milloin pääsee kaatamaan vettä budhan patsaan päälle. Patsaan kastelun jälkeen kasteltiin koulun ylimmänjohdon kädet vedellä hyvää elämää toivotellen. Tämän jälkeen tarjolla oli paikallisia perinneherkkuja, joista en saanut alas yhtäkään. Aamun juhlinta tuntui toisaalta hieman kummalliselta mutta kaikki paikalliset olivat siinä niin täysillä mukana, että sitä oli mukava seurata ja osallistua.


1464091.jpg

Munkit lahjajonossa ^^

Torstain juhlinta osoittautui kuitenkin pieneksi sillä kun sunnuntaiaamuna lähdimme käymään lähikioskissa niin ensimmäinen vastaantulija kaatoi sangollisen vettä päällemme. Kioskissa kassalla ollessa sisään tuli poika, joka pyyhkäisi poskiimme talkkia. Sunnuntain meininki olikin sitten aivan toisenlaista mitä olimme kuvitelleet. Meitä on yleensä kuuden hengen porukka, joka tekee asiat täällä yhdessä joten takseja tarvitaan aina kaksi. Otimme taksit Khao san roadille ja sovimme tapaavamme keskellä katua erään hotellin edessä. Kenelläkään ei ollut kännyköitä mukana kastumisenpelon takia. Ihmismäärän alkoi tajuta paikanpäällä kun taksi jätti meidät kauaksi Khao san roadista ja osoitti sormella, että tuolla noin. Khao san roadin lisäksi autoilta oli suljettu molemmat sen päässä olevat poikkikadut ja vaikka ne olisivat olleetkin auki niin ei siellä olisi autolla pystynyt edes liikkumaan. On sanoinkuvailematonta miten paljon ihmisiä noilla kaduilla oli. Liikkuminen tuossa ihmismassassa oli vaivalloista sillä jatkuvasti astuit jonkun jaloille tai joku astui sinun jaloille. Ihmiset puskivat koko ajan eteenpäin ja liikkumaan pääsi ehkä kymmenen metriä puolessa tunnissa. Pahin tilanne oli Khao san roadilla jonne ihmisiä oli päästetty aivan liikaa. Esiintymislavojen edessä liikuminen oli hengenvaarallista, kun toiset seisoivat jalkojesi päällä niin ettet päässyt eteenpäin ja toiset puskivat selästä jatkamaan matkaa. Olin aivan varma, että jos maahan kaadun niin ihmisjoukko tallaa minut hengiltä. Käsikädessä kuitenkin ystävieni kanssa kuitenkin pääsimme lavojen ohi. Niissä kohdissa joissa ihimisiä oli edes hieman vähemmän tunnelma oli kuitenkin todella hyvä kun kaikki tulittivat toisiaan vedellä ja toivottivat hyvää uutta vuotta. Odottelimme ystäviämme sovitun tapaamispaikan läheisyydessä pari tuntia kunnes luovutimme ja lähdimme yrittämään pois kadulta. Khao san road on noin 500 metriä pitkä ja sen puolesta välistä toiseen päähän meillä kesti noin tunti ennenkuin pääsimme ihmisten ohi. Songkranin eli thaimaalaisen uuden vuoden aikaan ihmisiä kuolee noin 400 mitä en ihmettele yhtään, sillä ihmisiä oli päästetty tuollekkin juhlapaikalle aivan liikaa yhtaikaa. Käynti Subwayssa kuitenkin pelasti päivän eikä ollut enää yhtään niin paha mieli ihmisten tönimisistä. Viime aikoina thairuoka ei ole oikeen enää maistunut ja ruokavalio onkin koostunut länsimaisesta pikaruoasta ja muusta epäterveellisestä. Neljän ensimmäisen viikon aikana laihtumani pari kiloa on varmasti viikon aikana tullut tuplana takaisin. Tylsistyminen on myös alkanut pahasti vaivaamaan. Asumme Bangkokin keskustasta vajaan tunnin matkan päässä ja asuinympäristö ei tarjoa virikkeitä harrasteille tms. Varsinkin kun meiltä peruttiin tämän viikon tunnit kokonaan niin olemme kuumeisesti koittaneet jotakin matkakohdetta jonne voisimme lähteä loppuviikoksi. Tänään kuitenkin illalla varmaan taas leffaan ja huomenna tai ylihuomenna sitten jonnekkin reissuun. Krabille varattiin lennot 2.5 eli tämän viikon matkakohde on varmaan joku tästä lähellä.